Tyrni

Tyrnimarja

Kirpeä tyrni tihkuu vitamiineja. Sitä käytetään Suomessa yllättävän vähän.

Tyrni on kotoisin Himalajan vuoristoseudulta. Suomen luonnossa tyrni kasvaa tuulisilla rannikkoalueilla. Se on lisännyt suosiota myös viljelykasvina. Tyrnimarjoja on käytetty yli tuhat vuotta lääkkeenä ja rohdoksena Kiinassa ja Venäjällä muun muassa helpottamaan hengitystieoireita ja gynekologisia vaivoja sekä parantamaan verenkiertoa ja ruoansulatusta. Tyrnin vaikutuksesta ihon ja limakalvojen terveyteen on alustavia tutkimustuloksia, mutta kliinisiä tutkimuksia vaikutuksista ei ole tehty.

Terveyshyödyistä huolimatta tyrniä syödään Suomessa vähän. Se sopii monenlaiseen ruoanlaittoon ja herkutteluun, esimerkiksi nautittavaksi puuron tai jogurtin kera. Siitä valmistuu myös aromikasta mehua, hilloa, smoothie-sekoituksia ja jälkiruokia. Tyrnimarjoja voi poimia vielä lokakuussa, jolloin ne ovat mahdollisimman kypsiä ja irtoavat kannoistaan helposti.

Tyrnimehua puristettaessa jäljelle jäävän osan voi hyödyntää vaikkapa sämpylä-taikinassa.

Tyrnin siemenissä on pienessä määrässä suhteessa paljon linoli- ja alfalinoleenihappoa. Ne ovat ihmiselle välttämättömiä rasvahappoja. Tyrnissä on myös polyfenoleja eli bioaktiivisia aineita, jotka vaikuttavat terveyteen myönteisesti esimerkiksi tulehduksia lievittämällä. Parista desilitrasta tyrnimarjoja saa noin neljäsosan päivän alfalinoleenihapon tarpeesta. Tyrni sisältää myös runsaasti kuitua sekä C- ja E-vitamiinia.

100 grammaa tyrniä sisältää:

C-vitamiini 165 mg

E-vitamiini 3 mg

Alfalinoleenihappo 90 g

Kuitu 6 g

Lähde: Fineli.fi